Eläimistö, kasvillisuus ja Krkan kansallispuisto

Kasvillisuus

Split kuuluu välimerenkasvillisuuden vyöhykkeeseen. Siellä kasvaa välimerenkasvillisuudelle tyypillisiä nahkealehtisiäpuita ja lehtimetsävyöhykkeen lehtipuita sekaisin. Eniten kasvillisuus kuitenkin koostuu nahkealehtisestä pensastosta.  Splitissä on myös paljon oliivin ja viinin viljelyä, koska se on heille tärkeä elinkeino. 

Eläimistö

Kroatiassa asuu noin 101 nisäkäslajia maissa ja vesissä, mutta vain pieni osa näistä on endeemisiä (aka. Kotoperäisiä). Vaikka monet nisäkkäät kutsuvat Kroatiaa kodikseen, kolme sen suurta petoa (AKA suuret eurooppalaiset lihansyöjät) tavallisesti varastavat valokeilan: harmaa susi, ruskea karhu ja ilves. Kroatia ylpeilee eräistä Euraasian ruskeakarhujen ja susien suurimmista populaatioista Euroopassa ja ilveksen populaatiot ovat kasvaneet huomattavasti sen jälkeen, kun ne on palautettu Kroatiaan sukupuuton jälkeen. Muita nisäkkäitä, joita voi Kroatiassa kohdata ovat kultasakaali, kettu, hirvi, gemssi, metsäkauris, näätä, mufloni sekä unikeko.

 

                                      Kultasakaali                                  Unikeko

                                               Mufloni                                                      Gemssi

Kalat

Tyypillisiä Adrianmeren kaloja ovat muuan muassa hammasahven, meribassi, makrilli, skorpionisimppu, kultaotsa-ahven ja sardiini. Myös Stonissa kasvavat osterit ja simpukat. Alueella esiintyy myös mustekaloja, seepioita, kalmareita ja tursaita.  Kalastaa saa kuitenkin vain kalastusluvalla, jonka pystyy ostamaan paikallisesta kalastajakerhosta, joistakin matkatoimistoista, satamakonttorista, mutta sen voi hankkia myös verkosta. Luvan voi ostaa mm. Päiväksi, kuukaudeksi tai koko vuodelle. Joitakin kalalajeja ei saa kalastaa ilman erityislupaa, joka on kalliimpi kuin tavallinen lupa (tonnikala, miekkakala ja marliini). Lupia myydään myös erikseen onginnalle ja merenalaiselle harppunoinnille. 

Linnut

Kroatiassa on n. 400 erilaista lintulajia. Esimerkiksi haikaroita, pelikaaneja, pöllöjä, haukkoja ja kotkia, sekä paljon erilaisia merilintuja kuten ankkoja, ja lokkeja. Osa linnuista on harvinaisia ja uhanalaisia, mutta siellä esiintyy myös esim. suomessakin eläviä kyhmyjoutsenia.  Kansallispuisto Krka on tyypillinen muuttolintujen levähdyspaikka. Kroatiassa käy paljon lintubongareita, etenkin luonnonpuitoissa. Lintubongarien pitää kuitenkin varoa vahingoittamasta lintuja ja niiden pesiä.  

Kansallispuisto Krka

Kansallispuisto Krka on perustettu vuonna 1985 ja se sijaitsee Šibenik–Knin-läänin alueella mukaillen 73 kilometriä pitkää Krka-jokea. Maisemaltaan kansallispuisto on yhdistelmä suuria korkeuseroja, kasvillisuutta, vettä ja monia erilaisia eläinlajeja. Sisäänpääsymaksu on noin 15€. 

Kansallispuisto tunnetaan erityisesti seitsemästä vesiputouksesta ja turkoosina sekä smaragdinvihreänä kimaltavasta vedestä. Krkasta löytyy myös monia kulttuurillisesti sekä historiallisesti arvokkaita nähtävyyksiä kuten Roški Slap -vesiputous, fransiskaaniluostari, Krkan luostari sekä pieni Skradinin kaupunki. 

Yksi tunnetuimmista kohteista on suurin vesiputous Skradinski Buk. Vesiputous on noin 800 metriä pitkä ja laskeutuu yhteensä 46 metriä näyttävänä vesiputouksena. Vesiputous on myös ainoa, jonka turkoosin värisessä vedessä pääsee pulahtamaan. 

Kansallispuiston alueelta löytyy myös monia patikointireittejä, jotka kulkevat keskellä äärimmäisen vihreän puuston läpi. Reiteillä pääsee ihailemaan kirkkaita vesistöjä ja vesistöiden kaloja puisilta silloilta. 

Krkan luonnonpuistoa kuvaillaan upeaksi, mahtavaksi ja unohtumattomaksi nähtävyydeksi. 

Lähteet: 

Rantapallo, aurinkomatkat, http://www.np-krka.hr/en/, Matkaunelmia-blogi, Tjäreborg, TUI, www.kroatia.fi, Apollomatkat, GetYourGuide, mammals of Croatia 

.