Välimeren vaikutus Kroatiaan sekä Splitiin + Bračin saari

Bračin saari:

Brač on Kroatialle kuuluva saari Adrianmerellä. Saarella asuu noin 15 000 asukasta. Saaren suurin kaupunki on Supetar. Brač on tunnettu upeista rannoistaan ja koska saarella ei ole raskasta teollisuutta tai suuria paikkakuntia on sen ympäristö lähes saastumaton.

Kroatian elinkeinorakenne:
66% palvelut, 27,2% teollisuus ja 6,8% maatalous. Keskeisin elinkeino on turismi. Laivanrakennus on vahva teollisuudenala. Kroatiassa viljellään sitrushedelmiä ja oliiveja ja Kroatiassa on paljon viinitarhoja.

Välimeren vaikutus kauppayhteyksiin:
Välimeren alueella käytiin säännöllistä kaupankäyntiä. Kaupankäynti välimerellä johti rikkaiden kupunkien syntyyn. Ennen talouselämänkuljetukset perustuivat melkein kokonaan merenkulkuun.

Edelleen merkittävä kauppaliikenteen reitti, ja sitä pitkin kulkee 30 % maailman meriliikenteestä ja 25% öljyn kuljetuksista.

Välimeren vaikutus kulttuuriin:
Välimeri on vaikuttanut Kroatian ruokakulttuuriin ja ottanut tähän vaikutteita esimerkiksi Italiasta ja Turkista. Se on vaikuttanut myös kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, musiikkiin ja elokuvatuotantoon. Kroatiasta löytyy lukuisia antiikin kauden, roomalaisajan ja varhaiskeskiajan muistomerkkejä, kuten esimerkiksi 800-luvulla rakennettu Pyhän Donatuksen kirkko.

Krotaian talous + Split

Kroatian talous

Kroatia on melko pieni talous noin 50 miljardin dollarin bruttokansantuotteellaan (2016). Vaikka Kroatia on ollut osa EU:ta vuodesta 2013, ei sen valuutta ole euro vaan kuna. Kuna vastaa noin 0.14 euroa ja sen arvo on sidottu euron arvoon. Kroatialle merkittävimmät elinkeinot ovat matkailu, telakkateollisuus, kemianteollisuus ja maanviljely. 2010 palvelu alat vastasivat 66% BKT:tä, teollisuus 27% ja maatalous 7%. Viljelykelpoisen maan osuus koko maan pinta-alasta on noin 14% ja metsän osuus 34%.


Kroatian tärkeimmät kauppakumppanit – viennin osalta – ovat Italia 14%, Slovenia 12% ja Saksa 12%. Kroatian viennistä lähes 70% on EU:n sisäistä. Tuonti puolestaan tulee lähes 80% EU:n sisältä (tärkeimpinä Saksa 16%, Italia 12% ja Slovenia 11%). Vuonna 2010 vientiä oli 8.65 miljardin euron edestä ja tuontia 14.7 miljardin. Kroatian merkittävimmät vientituotteet tulevat telakka- sekä lääketeollisuudesta. Kroatialla on myöskin pienet öljy- ja maakaasuvarat ja maan sijainnin ansiosta Kroatia toimii polttoaineiden kauttakulkumaana. Kroatiassa on hyvät mahdollisuudet tuottaa myös vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaa. Kroatian energiantuotanto koostui vuonna 2008 47.7% maakaasusta, 18.0% raakaöljystä, 8.4% polttopuusta, 25.4% vesivoimasta ja 0.5% muista uusiutuvista energianlähteistä.


Kroatian talouskasvua ovat haitanneet 90-luvulla käyty kroatian sota sekä 2008 alkanut kansainvälinen talouskriisi. Kroatian talous on kuitenkin lähtenyt nousuun viime vuosina ja vuonna 2017 BKT kasvoi noin 3%. Kasvun odotetaan jatkuvan korkeana vielä tänä vuonna, mutta tasaantuvan tulevien vuosien aikana. Kroatian työttömyysluvut ovat parantuneet talouskasvun myötä, mutta työttömyysaste on yhä korkea, noin 12%.


Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Croatia
https://europa.eu/european-union/about-eu/countries/member-countries/croatia_fi
http://globalis.fi/Maat/Kroatia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kroatia#Talous
https://en.wikipedia.org/wiki/Croatia#Economy
https://www.google.com/publicdata
https://fi.tradingeconomics.com/croatia/unemployment-rate
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.CD?locations=HR

Split

 Split eli Split-Dalmatian maakunnan pääkaupunki on Adrianmereen pistävällä niemimaalla sijaitseva kaupunki, joka on pinta-alaltaan 79.38 km². Siellä elää noin 221 500 asukasta (2007). Split on yksi välimeren aurinkoisimmista paikoista ja siellä on vuodessa n. 2700 tuntia auringonpaistetta ja keskimääräinen lämpötila heinä- ja elokuussa on yli 25°C ja kylmimmillään split on tammikuussa jolloin on noin 5°C

Kaupungin suurin jalkapallojoukkue on HNK Hajduk Split. Seuran viimeisin Kroatian-mestaruus on vuodelta 2005.

Kaupunki on syntynyt keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Keisari muutti rakennuttamaansa palatsiin huonon terveytensä vuoksi vuonna 305. Keskiajalla Split kuului Kroatiaan ja myöhemmin Kroatia-Unkarin kuningaskuntaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Split oli Jugoslavian tärkein satama Adrianmeren rannikolla. Se yhdistettiin rautatiellä muuhun Jugoslaviaan.

Kroatian väestö + Splitin Grad

Väestö + Splitin Grad 

Kroatian väkiluku on n. 4,4 miljoonaa ja miesten ikärakenne painottuu 30-40 ja 55-65 ikävuosien tuntumille. Naisten ikärakenne painottuu 55-65 ikävuosille.  

 

Yllä olevassa kuvassa näkyy Kroatian väestön sijoittuminen. Väestö on sijoittunut pääkaupungin ja muiden suurten kaupunkien läheisyyteen. Eliniänodote Kroatiassa on 77 vuotta. Kroatiassa puhutaan kroatian kieltä (virallinen) 96.1%, serbian kieltä 1% ja muita kieliä 2,9%. 

 

Kroatian perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat sen mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Noin 85 % kroatialaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, 6 % on ortodokseja ja vähemmän kuin 5 % on muslimeita, juutalaisia tai muihin uskontokuntiin kuuluvia. 

Gradin eli vanhan kaupungin vanhin osa on Diocletaniuksen palatsi, joka rakennettiin 300-luvulla ja on myös Unescon maailmanperintökohde. Gradin pääkatu Marmontova on keskustan pääostoskatu, joka alkaa Trg rebublike –aukion vierestä ja jatkuu Kroatian kansallisteatterille asti. Gradin keskus on Peristil-aukio. 

Kroatiaan tulee pakolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta. Vuonna 2016 Kroatiaan oli rekisteröity n. 50 000 pakolaista, mutta tilanne on rauhoittunut, eikä Kroatiaan ole tullut enää niin paljon pakolaisia. Kroatian valtio ei ole enää nykyään halunnut ottaa lisää pakolaisia maahan sen kapasiteetin kanssa ja Kroatia toimiikin nykyään vain pakolaisten läpikulkumaana. 

Kroatiassa on väkiluku pienentynyt suuresti viime vuosina ja tästä syystä Kroatian hallitus on yrittänyt saada siirtolaisia muuttamaan sinne. Vaikka Kroatia onkin melko köyhä maa, monet Lähi-itäläiset sekä afrikkalaiset suosivat Kroatiaan muuttoa.  Tällä hetkellä suurimpana ongelmana ovat kuitenkin laittomat siirtolaiset Bosnia-Hertsegovinasta jotka yrittävät päästä Kroatiaan, joka on EU-maa.  

Noin 2,5 miljoonaa Kroatian kansalaista asuu Kroatian ulkopuolella joista suurimmat määrät asuvat Bosnia ja Herzegovinassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Argentiinassa ja Chilessä. Ensimmäinen suuri muuttoliike Kroatiasta tapahtui 1890, jolloin noin 600 000 kroatialaista muuttoi pois kroatiasta